Vaalit ja niiden historia Suomessa

Blogista

Vaalit ja niiden historia Suomessa

Vaalit ja niiden historia Suomessa

Vaalit ovat demokratian ja tasa-arvoisen poliittisen vaikuttamisen perusta. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että maassamme poliittinen valta kuuluu kansalle, ja jokaisella äänestysikäisellä on oikeus äänestää haluamaansa edustajaa.  Äänestysoikeus kuuluu jokaiselle Suomen kansalaiselle, joka on vaalipäivään mennessä täyttänyt 18 vuotta; ikärajan laskemisesta on ollut viime vuosina paljon puhetta, mutta tähän mennessä raja on säilynyt samana.

Kansaa edustaa eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat. Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja vaalipäivä on tyypillisesti huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Presidentinvaalit järjestetään toisaalta taas vain joka kuudes vuosi, tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Presidentinvaalit ovat useimmiten kaksivaiheiset, ellei joku ehdokkaista tietysti onnistu tavoittamaan valintaan oikeuttavaa äänimäärää jo ensimmäisellä kierroksella.

Toki poliittista vaikuttamista tarvitaan myös kunnallisella tasolla, minkä vuoksi kuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kunnallispolitiikka onkin tärkeää, sillä toki kuntien asioihin ja erityistarpeisiin on parhainta vaikuttaa ruohonjuuritasolla paikallisten vaikuttajien voimin. Viime vuosina on myös herännyt ajatus uudenlaisista maakuntavaaleista, joissa valittaisiin edustajat erilliseen maakuntavaltuustoon. Uudistusta on aloitettu valmistelemaan syksyllä 2019, joten tähän mennessä maakuntavaaleja ei ole vielä järjestetty. Miten Suomessa on päädytty nykyiseen vaalijärjestelmään? Kysymykseen vastatakseen on tärkeää tarkastella Suomen poliittisen elämän historiaa. Vaalit.fi-sivusto kuvaa Suomen poliittisen järjestelmän kehittymistä aina 1800-luvulta asti nykypäivään, jolloin vaaleissa on jo ehdolla hyvin monipuolinen ja rikas kokoelma erilaisia puolueita.

Kuten kuvitella saattaa, 1800-luku oli fennomanian ja suomen kielen aseman vahvistamisen aikaa. Suomen kielen asema oli Venäjän vallan alaisuudessa varsin syrjäytetty, ja siksi kielikysymykset näyttelivät 1800-luvun politiikassa suurta roolia. 1860-luvulla asiaa syntyi ajamaan Suomalainen puolue (SP). Suomalaisen puolueen vanavedessä poliittiselle kentälle syntyi myös Ruotsalainen puolue, joka osaltaan halusi vahvistaa maan ruotsinkielisen väestön asemaa ja identiteettiä. Kielipolitiikan merkitys kuitenkin väheni vuosisadan mittaan hiljalleen, sillä huomion keskipisteeksi alkoi nousta Suomen asema Venäjän suuriruhtinaskuntana. On myös luonnollista, että Suomen suhde Venäjään nousi suureksi poliittiseksi kysymykseksi, ja samalla myös Suomen puoluekenttä alkoi ryhmittäytyä uudelleen: tämä vaikutti muun muassa Suomen työväen puolueen syntyyn vuonna 1899 ja toisaalta myös Nuorsuomalaisen puolueen syntyyn vuonna 1902.

Ensimmäiset eduskuntavaalit ja kansalaissodan aika

Vuosi 1906 oli Suomessa hyvin merkityksellinen: se merkitsi suhteellisen vaalitavan käyttöönottoa, mikä osaltaan myös kannusti uudenlaiseen puolueryhmittäytymiseen.  Syntyi lisää uusia puolueita, kuten Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) ja Maalaisliitto (nykyisin Suomen Keskusta), joka ryhtyi ajamaan maalaisväestön asiaa. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin lopulta 1907, mutta vaaleissa valitut kansanedustajat ehtivät istua vain reilun vuoden, sillä eduskunta päätettiin hajottaa jo vuonna 1908. Huomattavaa on myös, että tuolloin äänestysikä oli nykyistä korkeampi: äänestäjien oli oltava 24 vuotta täyttäneitä.1910-luku toi mukanaan monia historiallisia myllerryksiä, kuten kansalaissodan ja Suomen itsenäistymisen. Tämä merkitsi monien uusien puolueiden ilmestymistä poliittiselle kentälle, kuten Kansallisen Edistyspuolueen (ED) ja Kansallisen Kokoomuksen (KOK). Tämä merkitsi myös Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) syntymistä; Kommunistinen puolue tosin rekisteröitiin laillisena yhdistyksenä vasta 1944.

Ensimmäiset eduskuntavaalit ja kansalaissodan aika
Ensimmäiset eduskuntavaalit ja kansalaissodan aika

Sotien jälkeinen aika: puoluekenttä monipuolistuu

Rauhan aika merkitsi myös poliittisen puoluekartan monipuolistumista: alkoi syntyä useampia pienempiä ryhmittymiä ja puolueita, joista monet tunnetaan vielä tänäkin päivänä. Vuonna 1970 puoluekartalle ilmestyi Suomen Kristillinen puolue, joka tunnetaan nykyisin nimellä Suomen Kristillisdemokraatit (KD). Perussuomalaiset (PS), joka perustettiin vuonna 1995, juontaa juurensa Maalaisliittoon ja siitä eriytyneeseen Suomen Maaseudun Puolueeseen (SMP). Erityisesti maalaisväestön asiaa ajaneen liikkeen sisäinen kuohunta tosin liittyy varmasti myös suurempaan yhteiskunnalliseen muutokseen ja kaupungistumiseen. 1990-luvulle tultaessa poliittiselle kentälle saapuivat myös Vihreä Liitto (1988) ja Vasemmistoliitto (1990). Tämän jälkeen kuvaan on tullut myös monia uusia puolueita lisää, ja Suomen poliittisen järjestelmän suudrena etuna voidaankin pitää hyvin monipuolista puoluekarttaa, jolloin kunkin aatemaailman edustajat saavat äänensä onnistuneesti kuuluville. Monissa muissa maissa käytössä on kaksipuoluejärjestelmä, mikä tuottaa omat ongelmansa erilaisten aatteiden esilletuontiin.