Suomi toisessa maailmansodassa

Blogista

Suomi toisessa maailmansodassa

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli osallisena kolmessa eri sodassa talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa. Suomen sijainti suurvallan vieressä oli johtanut vuosisatojen konflikteihin ja siksi Suomi oli alkanut jo heti 1920 luvulla etsimään liittolaissuhteita.

Liittolaissuhteita Suomi yritti saada Baltian maista ja Puolasta, mutta liittolaissuhteen jäivät lopulta solmimatta. Myöskään Ruotsista tai muualtakaan ei löytynyt sotilaallista tukea antavia. Euroopan poliittinen tilanne alkoi kiristyä enemmän 1930-luvun loppuaikoina. Tästä Venäjä eli siihen aikaan ollut Neuvostoliitto tiedusteli Suomelta halukkuutta aluevaihdoksiin, jossa osa Karjalan kannasta ja Suomenlahden ulkosaaret oltaisiin vaihdettu Itä-Karjalasta, Suomi ei kuitenkaan tähän suostunut vaan vastasi Neuvostoliitolle kielteisesti. Tämän jälkeen neuvostoliitto aloitti uudenlaisen neuvottelumuodon ja aloitti talvisodan 30 marraskuuta vuonna 1939, tämä merkiksi suurta yhteyskunnan muutosta. Talvisodassa Suomi oli jäänyt Saksan ja Neuvostoliiton pelinappulaksi maiden välisessä hyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa. Tähän tilanteeseen ei nähty rauhanomaista ratkaisua. Suomelle talvisota tarkoitti enemmän ponnisteluja ja lisäksi isoa yhteishenkeä, jossa naiset rupesivat korvaamaan miesten rooleja maataloudessa ja teollisuudessa, samalla kun miehet taistelivat sotarintamalla. Talvisodassa tarvittiin yhteishenkeä todenteolla ja jokaisen tuli osallistua sotaan jollain tavalla. Suomen talous joutui myös kovalle koetukselle, nimittäin sotaan oltiin varauduttu erittäin huonosti. Onneksi kotimaan tuotanto pysyi suhteellisen korkeana sodan aikana, nimittäin ulkomaan kauppa romahti täysin. Talvisota päättyi Moskovan rauhansopimukseen vuoden 1940 maaliskuussa. Suomi joutui sodan päätyttyä luovuttamaan neuvostoliitolle laajan alueen Karjalasta, monia Suomenlahden saaria ja joitakin alueita Sallassa. Lisäksi Neuvostoliitto sai Hangon vuokraksi 30 vuodelle. Kuitenkin välit rauhankin aikana, Suomi joutui kokemaan itsensä jatkuvasti Neuvostoliiton uhkaamaksi.

Jatko sota

Saksa aiheutti hyökkäykset Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta vuonna 1941. Tämän jälkeen joutui myös Suomi aloittamaan uudelleen sodan neuvostoliittoa vastaan. Sodan pääasiallisena syynä oli yrittää saada takaisin aiemmin menetetyt osat ja Suomen kunnian takaisin palauttaminen. Nämä olivat haluttuja tavoitteita kansalaisten puolesta, joiden puolesta he olivat valmiita myös taistelemaan voittaakseen nämä kaksi asiaa takaisin. Suomen osanotto sotaan alkoi kaksi päivää Saksan jälkeen. Tässä sodassa kansa joutui todenteolla koetukselle. Säännöstelyä tehostettiin valtavasti ja keskeiset elintarvikkeet, kuten peruna ja kahvi joutuivat myös säännöstelyn kohteiksi vuoden 1942 aikana. Taistelu alkoi Saksan rinnalla, mutta sota kuitenkin pitkittyi ja pitkittyi, joten Suomen halu irtautua kasvoi ja menestyksellinen alku alkoi saada huonomman lopun. Vanhojen rajojen ylittäminen ja uusien alueiden valtaaminen sai Yhdistyneen kuningaskunnan julistamaan sodan Suomea vastaan.

Jatko sota

Saksan menestys rupesi myös laskemaan, joka lisäsi huomattavasti paineita yrittää irrottautua sodasta. Tästä aloitettiin rauhanteko ja lopulta Suomi joutui tyytymään ankariin rauhanehtoihin. Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa syyskuun 19 päivä, vuonna 1944. Aiemmassa sodassa luovutetut osat jouduttiin palauttamaan takaisin ja lisäksi Neuvostoliitto sai vielä Petsamon alueen. Neuvostoliitto myös luopui hangon vuokrastaan, ja otti sen sijaan Porkkalan vuokralle. Suomen piti kuitenkin taas karkottaa Saksan joukot pois maasta, josta taas seurasi Lapin sota. Armeijaa oli rajattava, suoritettava oli isot sotakorvaukset ja tuomittava sotasyylliset. Menetykset olivat Suomelle raskaita maantieteellisesti kun taloudellisestikin. Erityisen hankalaa oli 400 000 asuttamien uudelleen muualle Suomeen. Lopulta Lapin sotakin päättyi vuonna 1945 ja viimeisetkin Saksan sotilaan lähtivät Norjan puolelle. Myös välirauhansopimus korvattiin talvella vuonna 1947, missä Suomi ei kuitenkaan saanut myönnytyksiä välirauhansopimuksen ehdoista. Rauhansopimuksen jälkeinen aika oli vaikeaa, nimittäin ratkaistavaksi jäi monia ongelmia, vallattujen alueiden asuttamisesta lähtein. Lisäksi rauhansopimuksen ehdoissa olleen syyllisten tuomitseminen johti osan Suomen poliittisen johdon tuomitsemiseen eri pituisiin rangaistuksiin vankilassa.