Suomen talvisota

Blogista

Suomen talvisota

Suomen talvisota käytiin toisen maailmansodan aikaan vuosina 1939-1940. Neuvostoliiton hyökkäys uhkasi koko Suomen olemassaoloa – pieni maa joutui sotaan yksin valtavaa vihollista vastaan. Kiivaiden, talvipakkasissa käytyjen taistelujen jälkeen sota päättyi Suomelle katkeraan rauhaan. Suomi oli jo valmistautunut koko kuluvan vuosikymmenen, sillä uhka Neuvostoliiton hyökkäyksestä kasvoi sen sotilaallisten vahvistuksien myötä. Lainsäädäntö sotatilannetta varten oli valmiina, ja valmistautuminen kokonaisuudessaan hyvällä pohjalla. On kuitenkin selvää, että ylivoimaisesti suuremman vihollisen edessä ne eivät voineet yksinään viedä Suomea voittoon.

Taistelut saivat alkunsa 30.11.1939 ilman sodanjulistusta, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilmapommituksin. Raskaat pommitukset ulottuivat heti alusta lähtien jo 16 paikkakunnalle, joiden joukossa olivat muun muassa Helsinki, Turku, Viipuri, Lahti ja Petsamo. Uraa Neuvostoliiton kommunistisessa politiikassa luonut Otto-Ville Kuusinen valittiin Neuvostoliiton perustaman Suomen kansanhallituksen johtoon. Hallitus perustettiin Terijoelle.

Ankarat taistelut kestivät 105 päivää

Miehet marssivat rintamalle ja kävivät rankkoja taisteluja 105 päivän ajan talvisissa, ankarissa olosuhteissa. Päänäyttämönä taisteluissa toimi Karjalan kannas, minne sekä Suomi että Neuvostoliitto oli keskittänyt kaikkein suurimmat joukkonsa. Maavoimien rooli sodan kulussa oli keskeinen kummallakin osapuolella. Sotakuukausina nähtiin niin loistavia voittoja kuin katkeria miestappioita. Suuria voittoja saatiin otettua esimerkiksi Tolvajärvellä, Raatteen tiellä ja Suomussalmella. Suomalaisten sotilaiden mottitaktiikka osoittautui toimivaksi taistelussa valtavaa vihollista vastaan. Karjalan kannas saatiin pitkään pidettyä suomalaisten hallinnassa; Mannerheim-linja murtui vasta joulun jälkeen Neuvostoliiton lähetettyä kaksinkertaisen määrän miesvoimaa kentälle

Sodan päättyminen ja rauhan hinta

Sota päättyi viimein 13.3.31940

Sota päättyi viimein 13.3.31940. Rauhansopimukset oli käyty Moskovassa edeltävän yön aikana. Rauhan hinta oli kuitenkin Suomelle kova. Se menetti 12 % maa-alueistaan Neuvostoliitolle ja joutui antamaan Hankoniemen vesialueineen vuokralle Neuvostoliitolle laivastotukikohtaa varten. Maa-alueiden menetyksiin kuului sellaisiakin alueita, jotka eivät olleet missään vaiheessa joutuneet Neuvostoliiton valtauksen alle. Sen sijaan puna-armeijan hallussa ollut Petsamo palautettiin suomalaisille. Noin 420 000 suomalaista joutui muuttamaan luovutetuilta maa-alueilta – tämä oli yli kymmenen prosenttia silloisesta väestöstä.

Sota oli vienyt mennessään 67 000 suomalaisen hengen. Heistä kentälle jäi 24 000, ja loukkaantuneiden, myöhemmin menehtyneiden myötä luku nousi yli 25 000:een. Vihollisen miestappiot olivat reilusti suuremmat. Vaihtelevien arvioiden mukaan 126 000 – 176 000 puna-armeijan sotilasta menetti henkensä taisteluissa.

Suomi joutui sotaan yksin

Vaikka Suomen talvisota käytiin maailmasodan aikana, se pysyi silti maailman poliittisista tapahtumista erillisenä sotana – tämä muuttui vasta jatkosodan aikana. Suomi joutui kohtaamaan vihollisensa yksin, kun Ruotsi julistautui puolueettomaksi. Pieniä joukkoja vapaaehtoisia sotilaita saapui kuitenkin taistelemaan suomalaisten rinnalle. Länsivallat lupautuivat Suomen avuksi sodan lähestyessä loppuvaiheitaan. Iso-Britannia ja Ranska toimivat Suomen tukena, ja niiden mukaan tulo vaikutti osaltaan myös siihen, että Stalin teki päätöksen valtauksen lopettamisesta. Ruotsi ja Norja sen sijaan jättivät Suomen täysin oman onnensa nojaan, eivätkä antaneet länsivoimien joukoille lupaa kulkea maidensa läpi.

Sodan aikana suomalaisten kesken kasvoikin ”talvisodan henki”, erittäin vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja isäinmaallisuus. Tämän uskotaan olleen yksi syy siihen, miten huomattavasti miesvoimaltaan matalampi Suomi onnistui pitämään puolensa Neuvostoliittoa vastaan ja säilyttämään itsenäisyytensä. Samalla se oli todiste sisällissodan auki repimien haavojen vihdoin kuroutuneen umpeen. Vaikka maailma oli myötämielinen pientä Suomea kohtaan, ei se näkynyt konkreettisesti. Sodan jälkeen Suomi olikin entistä yksinäisempi. Neuvostoliiton kanssa solmittu rauha oli maksanut kovan hinnan, ja ilmapiiri pysyi edelleen kireänä kahden valtion välillä. Itärajan suunnalta kantoikin huhuja, että Stalin suunnitteli uutta hyökkäystä. 25. kesäkuuta vuonna 1940 käynnistyikin Suomen jatkosota.