Suomen sisällissodan tapahtumat osa 2

Blogista

Suomen sisällissodan tapahtumat osa 2

Suomessa sata vuotta sitten käydyllä verisellä sisällissodalla on monta nimeä, ja sodan taustoista ja tapahtumista on myös useita tulkintoja. Sota sai alkunsa yhteiskunnan rajun muutoksen jälkimainingeissa heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien kahakoinnin muuttuivat avoimeksi sodaksi tammikuun 28. päivän vastaisena yönä.

Joukkojen koostumus

Sisällissodan aikaan ajateltiin yleisesti, että ellet ole puolellamme, olet meitä vastaan. Tästä huolimatta kaikki eivät kuitenkaan valinneet sodassa puoltaan. Valkoisten suojeluskuntajoukoissa oli maanviljelijöitä, nuoria työläisiä ja opiskelijoita eritoten Uudeltamaalta, Pohjanmaalta ja Karjalasta. Mannerheimin armeijaan kuului noin 2 000 Saksassa koulutettua jääkäriä, jotka olivat merkittävässä roolissa.

Punaisten joukot syntyivät maaseudulla perustetuista järjestyskaarteista, joista tuli myöhemmin punakaarteja. Helsingissä eri ammattiryhmillä oli omia komppanioitaan, mutta sotimisessa näkyi ammattimaisten upseerien puuttuminen. Molempien osapuolten riveissä taisteli myös lapsisotilaita ja punaisten joukossa myös alle 15-vuotiaita tyttöjä. Naisilla oli myös omia kaarteja, ja yhteensä heitä on arvioita olleen noin pari tuhatta, mutta kaikki naiskaartilaiset eivät olleet aseistettuja.

Sodan käänteet

Suomi jakaantui karkeasti sanottuna Porista Vilppulan ja Heinolan kautta Savitaipaleen ja Lappeenrannan kautta Rautuun, vaikkakaan tämä rintama ei ollut kovin yhtenäinen. Helsingistä lähti Vaasaan perustettuun Vaasan senaattiin työskentelemään kuusi senaatin jäsentä. Helsingissä perustettiin sodan alkaessa vastaavasti Suomen kansanvaltuuskunta punaisten hallitukseksi. Taistelut punakaartien ja suojeluskuntien välillä olivat ankaria Pirkanmaan alueella esimerkiksi Orivedelle, Vilppulassa, Kangasalla ja Lempäälässä.

Pirkanmaalla käytiin kiivaita taisteluita ja niistä kiivain oli Tampereella käyty sotiminen kaikkiaan 16 000 valkoisten joukkojen jäsenen ja 14 000 punaisen kesken. Tämä sisällissodan ankarin taistelu on jäänyt sotahistoriaan Pohjoismaiden suurimpana asutuskeskustaisteluna. Vangeiksi jäi kaiken kaikkiaan 11 000–12 000 punaista, joita myös menehtyi 1 000–1 500, valkoisia taistelussa kuoli 700–900. Verisiä taisteluita käytiin esimerkiksi Kalevankankaalla, jossa kiirastorstain taistelussa kuoli 200 valkoista ja noin sata punaista sotilasta.

Tampereen taistelut ajoivat kaupungin asukkaat piiloihin kellareihin ja kirkkoihin. Kaupungissa tuhoutui sodan aikana melkein 500 asuinhuoneistoa ja noin kahdeksankymmentä liike- ja tehdashuoneistoa. Verisin taistelupäivä Tampereen taisteluissa oli 3. huhtikuuta, jolloin valkoiset valloittivat voimakkaan tykistötulen avulla Tampereen keskustan. Valkoisia joukkoja kuoli 230 ja punaisia kaatui 180. Tampereen piirityksessä kuoli myös yli 70 siviiliä.

Sodan loppuminen

Saksan ja Venäjän solmittua aselevon maaliskuussa 1918 Saksa lähetti Suomeen lisäjoukkoja. Huhtikuun alussa maahan saapuneet saksalaisjoukot vetivät punaiset yhä pahempaan ahdinkoon ja Helsingissä alettiin käydä verisiä taisteluja. Kiivaita taisteluita käytiin myös Karjalan Raudussa, jossa valkoisia kaatui noin 300 ja venäläisiä ja punaisia noin 800.

Huhtikuun lopussa valkoiset joukot valtasivat Viipurin ja Lahden, mikä alkoi merkitä sodan lopullista päätöstä. Punaisten viimeiset joukot antautuivat 5. toukokuuta Pyhtäällä. Eduskunta kokoontui ensimmäistä kertaa sodan alun jälkeen 15. toukokuuta, jolloin eduskunnan toiminnan ulkopuolelle oli suljettu lähes kaikki sosialidemokraatit. 16. toukokuuta Helsingin pormestari von Haartman otti vastaan Mannerheimin Helsingin voitonparaatissa.

Terrori sisällissodan aikana

Sisällissodan aikana molemmat osapuolet harjoittivat säälimätöntä terroria, josta molemmat osapuolet halusivat vaieta sodan aikaan. Sekä punaiset että valkoiset teloittivat ihmisiä sotatoimien ulkopuolella. Nykyään punaisen terrorin uhrien määräksi arvioidaan noin 1 700 ihmistä, kun valkoisten uhreiksi arvioidaan pahimmillaan jopa 10 000 ihmistä.

Valkoisten harjoittama terrori oli poliittista väkivaltaa ja punaisiin ja heitä tukeneisiin venäläisiin kohdistuvaa kostoa ja rankaisua. Teloituksia tehtiin taisteluiden jälkeen langetettujen kenttäoikeuksien tuomioiden perusteella. Punaisten terrori ei ollut yhtä organisoitua ja uhrien määrä oli pienempi. Terrori kohdistui valkoisia ja vallankumouksen vastustajia kohtaan.