Suomen sisällissodan tapahtumat osa 1

Blogista

Suomen sisällissodan tapahtumat osa 1

Suomen sisällissodasta on nyt kulunut jo yli sata vuotta. Verinen sisällissota käytiin heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Kun maa itsenäistyi joulukuussa 1917, kävivät Suomen kansalaiset toisiaan vastaan jo heti tammikuussa. Sisällisota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan ja Suomen senaatin eli hallituksen joukkojen kesken. Näistä osapuolista on käytetty yleensä nimityksiä punaiset ja valkoiset. Punainen väri edusti vallankumousta ja yhteiskunnallista muutosta, joka punainen kaarti oli tekemässä.

Hallitusta tukeneet valkoiset näkivät punaisten toimet kapinaksi maan laillista hallitusta kohtaan ja katsoivat tilanteen vapaussodaksi. Nykyään sodalla on monta nimeä, kuten myös suomalaisilla on monia käsityksiä sodan tapahtumista ja taustoista. Sodasta käytetään nimiä kansalaissota, vapaussota, kapina ja luokkasota. Sotaa käytiin useammista eri asioista, eikä tapahtumien kulku ollut yksiselitteinen. Yleensä sodasta käytetään termiä sisällissota, joka ei monen muun nimityksen tapaan sisällä poliittista latausta.

Joukot sodassa

Sisällissodan huomattavimmat toimet jatkuivat neljän kuukauden ajan helmikuusta toukokuuhun. Kummallakin osapuolella oli noin 80 000 miehen sotavahvuus, ja Suomi jakaantui karkeasti valkoisten edustamiin Keski- ja Pohjois-Suomeen sekä punaisten hallitsemaan Etelä-Suomeen, jossa punakaarti hallitsi eritoten etelän suuria kaupunkeja. Punakaarti otti vallan Tampereella jo tammikuun lopulla. Sisällissodan aikana kuoli noin 37 000 suomalaista, ja sota päättyi Saksan armeijan tukemien valkoisten voittoon.

Saksan keisarikunnan tuki valkoisille oli noin 13 000 sotilasta, joilla se hyökkäsi Etelä-Suomeen. Punaiset saivat vastaavasti tukea Neuvosto-Venäjältä aseiden ja tuhansien vapaaehtoisten sotilaiden muodossa. Sodan aloittivat kuitenkin keskenään suomalaiset, ja he myös kävivät ja lopettivat sodan. Sisällissota jätti kansaan syvät ja pitkäaikaiset haavat. Sodan aikana sekä punaiset että valkoiset syyllistyivät verisiin raakuuksiin ja terroriin.

Sisällissodan syttymissyyt

Sisällissodan syntyyn vaikuttivat monet syyt. Ensimmäinen maailmansota oli johtanut Venäjän keisarikunnon romahtamiseen, minkä johdosta Suomen suuriruhtinaskunta julistautui 6. joulukuuta 1917 itsenäiseksi Suomen valtioksi. Uudessa valtiossa heräsivät kiistat vallankäyttöoikeudesta, mikä oli tilanne myös kaikissa muissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneissä maissa Itävalta-Unkarin ja Venäjän hajottua. Yhteiskunta oli muuttunut nopeasti edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta korkeimman vallan käytön lisäksi maassa oli vielä useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Yhteiskunnassa vallitsi vielä säätyjako, ja muun muassa työväen ja torppareiden asema oli selvittämättä.

1800-luvulta alkanut ripeä teollistuminen myös Suomen alueella oli synnyttänyt uutta vaurautta, mutta sen lisäksi se oli myös aiheuttanut sosiaalisia ongelmia ja taloudellista epätasa-arvoisuutta. Kun Suomi irrottautui Venäjäsi, nousivat elintarvikkeiden hinnat rajusti ja osa kansasta näki nälkää. Myös työttömien määrä oli poikkeuksellisen korkea. Levottomuus ja puute aiheutti erilaisia joukkokokouksia ja lakkoilua. Poliittisesti Suomi jakaantui kahteen suunnilleen yhtä suureen leiriin, sosialisteihin ja porvarillisiin puolueisiin. Kansalaistoiminta nuoressa valtiossa oli vilkasta, kyliin perustettiin työväentaloja ja nuorisoseurojen taloja.

Riitoja järjestyksenpidosta

Suomella ei ollut itsenäistymisensä jälkeen vielä omaa armeijaa. Valtaryhmät kiistelivät siitä, kenelle järjestyksen ylläpito Suomessa kuuluisi, ja tämän johdosta työväki ryhtyi perustamaan myöhemmin punakaarteita tunnettuja järjestyskaarteja, ja porvaristo myöhemmin suojeluskuntina tunnettuja järjestyskuntia. Marraskuun 1917 suurlakon myötä nämä joukot radikalisoituivat ja aseistautuivat. Eduskunta antoi tammikuussa senaatille valtuuden järjestysvallan luomiseen, jolloin suojeluskuntien johtajaksi saapui Venäjän armeijassa palvellut Carl Gustav Mannerheim.

Suojeluskunnat julistettiin senaatin toimesta hallituksen joukoiksi, mutta punakaartit kiihdyttivät varusteluaan muun muassa Leninin tukemana alistumatta senaatin määräykseen. Suojeluskunnat ja punaiset alkoivat kahakoida sotilaallisesti, ja tämä laukaisi avoimet sotatoimet tammikuun lopussa. Punaiset ottivat vallan Helsingissä ja valkoiset aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Pohjanmaalla. Syttyi sisällissota.