Suomen presidentit

Blogista

Suomen presidentit

Suomen presidentti on vaaleilla valittava, Suomen valtion ylin päämies. Presidentin tärkeimpiä tehtäviä ovat maan ulkopolitiikan johto yhdessä valtoneuvoston kanssa sekä puolustusvoimien ylipäällikkönä toimiminen. Presidentin virkakausi kestää Suomessa 6 vuotta, ja presidentillä on mahdollisuus tulla valituksi uudelle toimikaudelle. Presidentin virka-asuntoina toimivat Presidentinlinna ja Mäntyniemi Helsingissä sekä kesäasunto Kultaranta Naantalissa. Presidentin toimivaltaa on Suomessa kavennettu huomattavasti viime vuosina, tästä johtuen presidentin pääasiallinen toimenkuva on Suomen ulkopoliittinen edustaminen, muttei niinkään päätöksenteko. Suomalaisille presidentti on erittäin arvostettu, ehkä jopa arvostetuin valtiojohdon jäsen.

Presidentit kautta aikojen

Suomen ensimäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg toimi maan presidenttinä vuosina 1919-1925. Hänen toimikaudellaan asetettiin voimaan mm. kieltolaki sekä Suomi kohtasi ensimmäisen ulkopoliittisen kriisinsä heimosotien myötä. Vuonna 1930 Ståhlberg vaimoineen joutui Lapuan liikkeen kyydittämäksi oikeistoradikaalin toiminnan vastustamisen takia. Häntä ei lopulta viety itärajalle asti kyydittäjien sisäisistä epäselvyyksistä johtuen vaan jätettiin Joensuuhun. Ståhlbergiä Suomen presidentiksi nimitettiin Lauri Kristian Relander vuosiksi 1925-1931. Relanderiä kutsuttiin kansan suussa ”Reissu-Lasseksi” hänen tehtyään viisi valtiovierailua. Matkailu oli tuohon aikaan melko yleellistä, jonka vuoksi kansan oli vaikeaa ymmärtää presidentin matkustelua valtion rahoilla. Oli kuitenkin tosiasia, että vastikään itsenäistyneen valtion tuli luoda ulkosuhteita parhaansa mukaan. 1930-luvulla presidentteinä toimineiden P.E Svinhufvudin ja Kyösti Kallion jälkeen pääsemme ulkopoliittisesti raskaaseen 1940-lukuun. Lakimies Risto Ryti (presidenttinä 1940-1944) toimi presidenttinä lähes koko sotavuosien ajan. Kiertääkseen jatkosodan aikana saksalaisille antamansa lupauksen olematta solmimatta erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa, Ryti erosi ennenaikaisesti, Marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin ottaessa presidentin pestin hoitaakseen (1944-1946). Mannerheimin myötävaikutuksella Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa säilyttäen itsenäisyytensä, mutta jääden ulkopoliittisesti Neuvostoliiton uhan alle. Mannerheim erosi virastaan lähes heti sodan jälkeen terveysongelmiin vedoten, olihan marsalkka jo kahdeksaakymmentä lähestyvä ikämies, Venäjän-Japanin sodan veteraani. Niin sanottuina vaaran vuosina Suomea luotsasi Juho Kusti Paasikivi (1946-1956), jonka presidenttikauden aikana Suomi maksoi Neuvostoliitolle ruhtinaalliset sotakorvaukset sekä Suomen teollistuminen ja kaupungillistuminen alkoi. Urho Kekkonen toimi maan presidenttinä vuosina 1956-1982, siis yli kaksi vuosikymmentä. Hänen aikanaan Suomen itää myötäilevä ulkopolitiikka sai lopullisen sinettinsä, siinä määrin, että saksankielinen lehdistö kehitti sanan ”suomettuminen” kuvaamaan suuremman valtion vaikutusvaltaa pienemmän valtion politiikkaan. Tästä huolimatta, Urho Kekkonen oli sekä kansan että Neuvostoliiton ihailema vahva johtaja. Hiljattain (2017) edesmennyt Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto (1982-1994) kannatti tiukkaa talouspolitiikkaa ja oli poliittisesti Kekkosen jalanjäljillä idänsuhteissa. Koiviston aikana Suomi liittyi Euroopan Yhteisöön eli tulevaan EU:hun. Diplomaattina kunnostautunut Martti Ahtisaari toimi presidenttinä kauden 1994-2000. Hän sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon työstään rauhanvälittäjänä mm. Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa. Hän on myös saanut kunniatohtorin arvonimen useista yliopistoista niin Euroopasta kuin muualta maailmasta. Suomen tasavallan yhdestoista presidentti Tarja Halonen (2000-2012) hoiti toimea kaksi kautta. Hän on Suomen ensimäinen naispresidentti. Hän on tullut tunnetuksi etenkin toimistaan vähemmistöjen hyväksi. Hänen kaudellaan Suomen ja Euroopan Unionin suhde lämpeni nykyisenlaiseksi. Hänen lemmikkinsä, kissat Miska ja Rontti, tulivat suomalaisille median kautta tutuiksi hahmoiksi.

Presidentit kautta aikojen

Suomen nykyinen, järjestyksessään 12. presidentti Sauli Niinistö (2012-2024) nauttii suurta kansansuosiota Suomessa, jopa niin paljon, että hän tuli valituksi toiselle kaudelleen valitsijayhdistyksen, eikä yhdenkään puolueen kautta. Hän on tuonut perheensä vahvasti esiin julkisuuskuvassaan (erityisesti hänen pieni poikansa kerää suuresti sympatiaa kansalta) ja hän on pyrkinyt vahvasti luomaan Suomesta kuvaa neutraalina maana, jossa voi järjestää neuvotteluja. Tästä esimerkkinä vuoden 2018 Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä.