Suomen ilmavoimat

Blogista

Suomen ilmavoimat

Ilmavoimat ovat jokaiselle valtiolle yksi sen ulkoisen puolustautumisen päätekijöitä. Ilmasta tuleva hyökkäys on monesti se tehokkain mahdollinen, joka valtiota vastaan voidaan kohdistaa. Nykypäivänä valtiot panostavat suuresti ilmavoimiensa toimintakykyyn, joissain valtioissa jopa muiden aselajien kustannuksella. Suomessa ilmavoimat ovat alusta asti nähty tiiviinä osana maan puolustusvoimia.

Historiaa

Suomen ilmavoimat ovat osa maan puolustusvoimia, muodosten yhden sen kolmesta haarasta. Suomen ilmavoimat perustettiin maan sisällisodan ollessa käynnissä vuonna 1918 valkoisen armeijan avuksi. Kansainvälisessä mittapuussa ilmavoimien perustaminen tapahtui Suomessa siis suhteellisen varhain. Apua perustamiseen saatiin alussa Ruotsista niin henkilöstön, varustelun kuin talouden suhteen. Ilmavoimien ensimmäiset komentajat tulivat Ruotsista ja Saksasta, ja henkilöstö koostui pitkälti samoista maista kotoisin olevista sekä Venäjällä lentokoulutuksen saaneista suomalaisista.Ilmavoimien tärkeä kumppani oli menneinä vuosina Valtion Lentokonetehdas, jonka toiminnot siirtyivät myöhemmin Valmetille. Valtion Lentokonetehdas tuotti ilmavoimille mm. VL Myrsky-hävittäjän käytettäväksi jatkosodassa, valmisti ulkomaisia koneita lisenssillä sekä 70-luvulla valmisti Vinka-koulukoneet ilmavoimien koulutuskäyttöön. Ilmavoimat kunnostautuivat toisessa maailmansodassa taistelutaidoillaan ylivoimaista vihollista vastaan sekä Saksasta saadun tuen avulla, mutta Neuvostoliiton ilmavoimat olivat kalustoltaan ylivoimasia suomalaisiin verrattuna. Kylmän sodan alkuvuosina Suomen ilmavoimat olivat niin sanotusti lapsenkengissä kalusto- ja rahapulan takia, jolloin suurvallat lentelivät maan yllä miten lystäsivät, mm. Sallan Onkamojärvellä, jossa 1954 tapahtui Suomen viimeisin ilmataistelu neuvosto-Migejen tulittaessa amerikkalaista vakoilukonetta. 60-luvun lopulle tultaessa ilmavoimat kehittyivät huomattavasti, ilmavoimien hankkiessa ensimmäiset modernit hävittäjänsä. Aina 60-luvulta 80-luvulle hävittäjiä hankittiin pienissä erissä Ruotsista (Saab) ja Neuvostoliitosta (MIG). 90-luvulla Suomi teki suuren Hornet-hävittäjien hankinnan Yhdysvalloista, jotka ovat vieläkin aktiivikäytössä.

Kalusto

Suomen ilmavoimien tämänhetkinen kalusto koostuu edellämainituista Hornet-hävittäjistä, joita on palveluskäytössä n. 60 kappaletta. Näiden lisäksi ilmavoimien käytössä on n. 60 Hawk-hävittäjää jatkokoulukoneina. Kuljetuskoneina ilmavoimien käytössä on kolme Learjet-suihkukonetta, yksi Fokker F27-kone sekä kolme CASA C-295M-kuljetuskonetta. Ohjaajien peruskoulutuskoneena ilmavoimilla on 28 kappaletta Valmet L-70 Vinka potkurikoneita. Yhteyskoneina toimivat kuusi kappaletta Pilatus PC-12 NG-koneita. 1990-luvun loppupuolelle asti ilmavoimien kalustoon kuului myös helikoptereita, mutta ne siirrettiin maavoimien hallintaan, Utin Jääkärirykmentille. Ilmavoimien joukko-osastot toimivat Tikkakoskella, Siilinjärvellä, Rovaniemellä ja Pirkkalassa. Tikkakoskella Jyväskylän kupeessa toimivat esikunta ja Ilmasotakoulu ovat ilmavoimien strategisesti tärkeimmät yksiköt. Ilmavoimat tekevät tiivistä yhteistyötä muiden puolustusvoimien haarojen sekä ulkomaisten ilmajoukkojen kanssa, näistä pääasiassa Yhdysvaltain ilmavoimien. Suomi ottaa myös osaa kansainvälisiin, mm. NATO:n organisoimiin ilmasotaharjoituksiin ympäri maapalloa, vuonna 2018 mm. Alaskassa.

Toiminta

Ilmavoimien suurin huolenaihe tällä hetkellä on niin kutsuttu HX-hävittäjähanke, jonka tavoitteena on korvata 2025-2030 käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät uuden sukupolven kalustolla. Ilmavoimat ovat saaneet tarjouksia usealta valmistajalta, mutta päätöksenteko ymmärrettävästi kestää, uusien hävittäjien ollessa koko Puolustusvoimien tähän astisen olemassaolon kalleimpia hankintoja. Harjoituksiin osallistumisen lisäksi ilmavoimien näkyvää toimintaa on myös erinäisten tahallisten ja tahattomien ilmatilaloukkausten havainnointi. Yleensä nämä ilmatilaloukkaukset ovat olleet mitä luultavammin puhtaita vahinkoja, johtuen pitkälti Venäjän runsaasta lentoliikenteestä sille kuuluvalle Kaliningradin alueelle käyttäen kapeaa kansainvälistä ilmatilaa Suomenlahdella (kapeimmillaan Kotkan edustalla, vain n. 10km Viron ilmatilasta), mutta ilmavoimien rooli loukkausten havainnoinnissa on kuitenkin ollut tärkeä. Rajavartiolaitos vastaa Suomen suveneeriteetin valvonnasta myös omalla kalustollaan, tosin sillä ei ole käytössä hävittäjiä vaan muutama potkurikone ja helikopteri. Kuten muissakin aselajeijssa, myös ilmavoimissa palvelee myös varusmiehiä. Ilmavoimien joukko-osastot kouluttavat noin 600 varusmiestä per saapumiserä, eli noin 1200 varusmiestä vuosittain eri sodanajan tehtäviin, myös lentäjiksi. Palvelus ilmavoimissa on monelle varusmiehelle haave, eikä kaikkiin ilmavoimien palvelustehtäviin pääse ilman erillistä hakuprosessia.

Toiminta