Suomen historia

Blogista

Suomen historia

Suomen esihistoria alkaa tiettävästi noin 9000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suomen kivikauden kulttuureita olivat muun muassa  Kundan kulttuuri, kampakeramiikka, Kiukaisten  ja Pöljän kulttuurit. Suomen pronssikausi alkoi vuonna 1500 ennen ajanlaskua ja rauta-aika 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Rauta-aika kesti noin vuoteen 1300 ajanlaskun jälkeen.

Historian alku

Varsinaisen Suomen historian katsotaan alkavan ensimmäisistä  kirjallisista merkinnöistä Suomen olemassaolosta. Nämä ovat noin vuodelta 1200 kun katolinen kirkko oli alkanut saada jalansijaa Lounais-Suomessa. Pohjoisten ristiretkien ja Ruotsin suorittaman Suomen länsirannikon kolonisaation ansiosta Suomesta tuli Ruotsin valtakunnan ja katolisen kirkon alainen 1300-luvusta eteenpäin. Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 suurin osa Suomen suomenkielisistä alueista liitettiin Venäjän imperiumiin, tehden näin alueesta Suomen suuriruhtinaskunnan. Luterilainen kirkko otti vallan. Suomalainen nationalismi alkoi nostaa päätään 1800-luvuilla.  Alettiin arvostaa Suomen kulttuuriperintöä: folklorea, mytologiaa sisältäen musiikin ja erityisesti erikoisen kielen ja sanoitukset. Yksi tämän ajan tuotteita oli vuonna 1835 ilmestynyt Kalevala, yksi Suomen kirjallisuuden merkittävimpiä tuotoksia, jonka lääkäri ja kielentutkija Elias Lönnrot kokosi keräämistään kansarunoista.   Katastrofaaliset suuret nälkävuodet kurittivat Suomen vuosina 1866-1868. Niitä seurasi Venäjän tsaarin myöntämä helpotettu taloussääntely. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä tsaarinvalta kukistettiin, Venäjällä valtaan noussut bolsevikkihallinto myönsi Suomelle itsenäisyyden ja Neuvosto-Venäjä, sittemmin Neuvostoliitto, muodostettiin ilman Suomea.

Itsenäistyminen ja toinen maailmansota

Vuonna 1917 Suomi sai siis itsenäisyytensä. Epävakaat olot johtivat kuitenkin levottomuuksiin maan sisällä. Sisällissota Suomen punaisten ja valkoisten välillä puhkesi muutamia kuukausia myöhemmin. SIsällisota jakoi maan poliittisiin rintamalinjoinihin, jotka vaikuttavat, ainakin taustalla, Suomen politiikassa ja yhteiskuntaelämässä yhä edelleen. Valkoiset voittivat sodan  keväällä 1918. Kun maan sisäiset asiat rauhoittuivat, alkoi agraarivoittonen talous kasvaa voimakkaasti. Suhteet länteen, erityisesti Ruotsiin ja Britanniaan, olivat vahvat mutta jännitteitä oli edelleen Neuvostoliiton kanssa. 1930-luvun lopulla poliittinen tilanne oli huomattavasti kiristynyt koko Euroopassa. Neuvostoliitto yritti saada Suomen neuvottelemalla tekemään maa-aluevaihtokaupan, johon Suomi ei suostunut. Neuvottelujen päättyminen johti sotatoimien aloittamiseen 30.11.1939. Toisen maailmansodan aikana Suomi soti kahdesti Neuvostoliittoa vastaan: talvisodassa 1939-1940 Suomi puolusti itsenäisyyttään, jatkosodassa 1941-1944 se hyökkäsi Neuvostoliiton puolelle. Tässä vaiheessa Suomi oli jo liittoutunut Saksan kanssa. Sota hävittiin, ja rauhansopimuksessa Suomi joutui suostumaan hyvin ankariin rauhanehtoihin: Suomi menetti ison osan Karjalaa ja muita alueita Neuvostoliitolle, ja maksoi ankarat sotakorvaukset. Kuitenkin Suomi säilytti itsenäisyytensä, ja pysyi riippumattomana demokratiana. Lisäksi Neuvostoliitolle toimitetut sotakorvaustavarat ja tehdyt teollisuuden uudelleenjärjestelyt laajensivat Suomen siihenastisen teollisuuden pohjaa tavalla, josta etenkin metalliteollisuus on hyötynyt sittemmin. Sisällissodan aikanaan repimä kansa myös puhalsi yhteen hiileen uurastaessaan sotakorvausten maksamisen parissa. Siitä, että Suomi maksoi itse asiassa maksoi kaikki sotakorvauksensa Neuvostoliitolle on sittemmin tullut oleellinen osa suomalaisten omaa kertomusta suomalaisuudesta.

Talouskasvua ja lamaa

Itsenäisyyden ajan myöhemmän puoliskon Suomi on toiminut talousmalliltaan sekataloutena. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi onkin ollut bruttokansantuotteestaan yksi maailman vahvimpia. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen 1960-ja 1970-luvuilla loin painavan julkisen sektorin ja korkean verotuksen. Samalla maassa tapahtui valtava rakennemuutos ihmisten muuttaessa maaseudulta kasvukeskuksiin. 1980-luku alkoi nopean teknologisen kehityksen aika, jossa Suomi ja näkyvimpänä yrityksenä Nokia olivat kansainvälisestikin oleellisessa roolissa. 80-luku oli Suomessa myös uudenlaisen businesskulttuurin aikaa. Talouskasvun taitettua Suomi ajautui historiansa pahimpaan lamaan vuonna 1992. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995 kansanäänestyksen jälkeen, ja vuonna 2001 markka korvattiin eurolla. Nato-jäsenyydestä on keskusteltu 90-luvulta saakka, toistaiseksi Suomi ei ole jäsenvaltio mutta se on NATOn kumppanuusvaltio, ja sotilaskalustoa sovitetaan NATO-yhteensopivaksi. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan vain 17 prosenttia suomalaisista kannattaa liittymistä.

Talouskasvua ja lamaa