Suomen armeija

Blogista

Suomen armeija

Suomen armeija, eli Suomen Puolustusvoimat, on tärkeä osa Suomen valtiota. Asevoimien tehtäviin kuuluu maan sotilaallisen puolustamisen lisäksi muiden viranomaisten avustaminen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen. Kansainvälinen kriisitoiminta ja avustaminen on osa Puolustusvoimien toimintaa.

Suomessa jokaisen 18 vuotta täyttäneen miehen tulee käydä kutsunnoissa, sillä asevelvollisuus pätee jokaiseen suomalaiseen mieheen. Naiset saavat halutessaan lähteä kutsuntoihin. Kutsuntoihin lähetetään jokaiselle kutsu ja niissä on pakko käydä. Niissä määritellään, miten asevelvollisuus suoritetaan. Varusmiespalvelu on osa sitä. Erityistapauksissa asevelvollisuudesta vapautetaan, mikäli henkilöllä on esimerkiksi terveydellisiä ongelmia, jotka vaarantaisivat henkilön terveyden armeijassa. Vapautukseen tarvitaan kuitenkin tarpeeksi painava syy. Henkilön erityisosaamiset ja urheilutaidot pyritään ottamaan kutsunnoissa huomioon. Reservipalvelus astuu voimaan varusmiespalvelun jälkeen. Jokainen varusmiespalvelun suorittanut henkilö on reservissä ja heidät voidaan kutsua kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien niin vaatiessa, reserviläiset kutsutaan puolustamaan maata. Suomessa ei ole palkka-armeijaa. Tasavallan presidentti toimii armeijan ylipäällikkönä. Puolustusvoimiin kuuluvat maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat. Puolustusvoimain komentaja toimii armeijan johtajana, mutta myös Suomen puolustusministerillä on merkittäviä oikeuksia. Puolustusministerillä on esimerkiksi oikeus olla läsnä, kun presidentti antaa sotilaskäskyä. Maa-, ilma- ja merivoimilla on jokaisella omat kalustonsa. Maavoimien jalkaväen kalustoon kuuluvat erilaiset aseet ja kranaatinheittimet. Lisäksi maavoimilta löytyy panssaroituja ajoneuvoja, ilmatorjuntaohjuksia- ja panssarivaunuja. Maavoimien kenttätykistöltä löytyy muun muassa kanuunoja ja raketinheittimiä. Ilmavoimilla on tällä hetkellä käytössä 1990-luvulla hankitut McDonnell Douglas F/A-18 Hornet-hävittäjät, sekä 2000-luvulla hankitut CASA C-295 ja Pilatus PC-12-merkkiset kuljetuskoneet. Puolustusvoimilla on tällä hetkellä menossa hankinta uusille hävittäjille. Merivoimilta löytyy taas monia erilaisia aluksia, kuten esimerkiksi miinalaivoja ja miinanraivaajia. Kalustosta löytyy tietysti ohjusveneitäkin. Merivoimien johto käyttää komentoveneitä. Merivoimien kuljetusalukset, joukkojenkuljetusveneet ja maihinnousuveneet edustavat viittä eri luokkaa.

Puolustusvoimien historiaa

Puolustusvoimat muodostettiin nopeasti Suomen itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1918. Silloinen sisäministeriö, eli hallituksen sisäasiaintoimikunta, julisti suojeluskunnat tasavallan joukoiksi 25. tammikuuta. Silloisesta armeijasta tuli Suomen sisällissodan valkoiset ja punaiset olivat punakaarteja.Asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1922 ja vuonna 1932 muutosten jälkeen luotiin ensimmäiset kertausharjoitukset. Laivasto sai merkittäviä laivoja 1930-luvulla ja ilmavoimien ensimmäiset koneet saatiin Ruotsista ja Venäjältä. Kalustoa lisättiin mahdollisuuksien mukaan.

Puolustusvoimien historiaa

Kansainvälisesti solmitut sopimukset ja toimet ovat vaikuttaneet Suomen Puolustusvoimien toimintaan paljon. Erityistä vaikutusta aiheuttivat esimerkiksi Pariisin rauhansopimus, jonka myötä hankintoja jouduttiin rajoittamaan. Berliinin kriisi ja YYA-sopimus olivat taas esimerkkejä tilanteista, jotka kehittivät asevoimia.Puolustusvoimien nimi on muuttunut vuosien mittaan, erityisesti alkuvuosina. Ensimmäinen nimi oli Suomen tasavallan joukot ja viimeisin ennen Puolustusvoimia oli Puolustuslaitos, joka oli voimassa vuosina 1922-1974. Siihen väliin joukkoja kutsuttiin Suomen sotajoukoiksi, Suomen armeijaksi ja Sotaväeksi.Viimeisin iso muutos Puolustusvoimissa oli Puolustusvoimauudistus, joka toteutettiin vuosina 2012-2015. Uudistuksen tarkoituksena oli tehostaa ja muuttaa organisaatiota niin, että sen toiminnat mahtuisivat annettuun budjettiin. Merkittävin muutos tapahtui, kun osa joukko-osastoista lakkautettiin.Nykyään merkittävä osa Puolustusvoimien työstä on kansainvälisesti huomioitavaa. Rauhanturvaaminen on yksi näistä merkittävistä toiminnoista. Suomessa rauhanturvaajaksi pääsee, kun on suorittanut varusmiespalveluksen ja hakee vapaaehtoisesti joko hakemuksella tai hakeutumalla suorittamaan varusmiespalvelusta Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon.Kaikkien edellä mainittujen toimintojen lisäksi Suomen Puolustusvoimilla on vielä muita oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä. Puolustusvoimilla on oikeus tutkia sotilasrikoksia, ottaa kiinni rajaa loukkaavia henkilöitä tai aluksia ja mahdollistaa joidenkin salaisten kohteiden suojelun. Puolustusvoimat ovat Suomessa valtava, hierarkkinen organisaatio, jonka toiminta on tarkasti säädeltyä ja seurattua. Puolustusvoimien toimintatapa voi muuttua esimerkiksi sodan aikana tai poikkeustilanteessa, jos tasavallan presidentti niin päättää. Armeijan johto onkin laajasti koulutettua, jotta monista eri tilanteista selvittäisiin hyvin.