Sodasta

Blogista

Sodasta

Sota – tuo yhteiskunnan vahvin voima! Sota on kautta aikojen ollut vahvin politiikan väline kansakuntien välillä. Sodan vastakohdan ollessa rauha ja harmonia, sotaan yhdistetään yleensä tuho ja hävitys.

Motiiveja sodalle ovat yleensä aluelaajennukset, katkeruus, uhka tai luonnonvarat. Ennen toista maailmansotaa, aluelaajennukset olivat lähes aina syy sodalle. Valtiot pyrkivät levittämään vaikutusvaltaansa mahdollisimman laajalle. Katkeruus ja uhka ovat melko tuoreita sodan motiiveja, mutta esimerkiksi sosialismin uhka on aiheuttanut monia sisällissotia. Luonnonvarat ovat olleet motiiveina mm. Yhdysvalloille sen sodissa Lähi-Idässä. Öljyvarojen hallinta on tärkeää Yhdysvaltain kaltaiselle suurelle teollisuusmaalle. Sotia on käyty vähintään noin 10 000 vuotta. Sodalla on useita erillaisia määritelmiä. Preussilainen sotatieteilijä Carl Von Clausewitz kuvaa sotaa  ”osapuolten käymän poliittisen vuorovaikutuksen jatkamista toisin keinoin.” Sodankäynti itsessään hänen mukaansa on dynaamista, luonnostaan epävakaata vuorovaikutusta kahden joukon välillä. Roomalainen filosofi Cicero puolestaan kuvaa sotaa ”valtioiden kamppailuksi, jossa käytetään väkivaltaa”. Yhteiskuntatieteilijä Thomas Hobbesin mukaan sota on ikäänkuin luonnontila, jotain normaalia, ja rauha puolestaan järkevä päämäärä. Luonnonoikeudellisen ajattelun isä, hollantilainen yhteiskuntafilosofi Hugo Grotius on myös luonut teorian oikeutetusta sodasta, jonka mukaan sota on oikeutettua oikeastaan vain itsepuolustustarkoituksessa. Kansainvälisesti sovituilla sodan määritteillä sota voi syntyä valtioiden välille kolmella tavalla: Yksipuolisella sodanjulistuksella, toteamuksella tai valtio voi aloittaa sen sotatoimella. Sotaa voidaan käydä myös kutsumatta sitä sodaksi, vaan esimerkiksi sotilaalliseksi väliintuloksi tai konfliktiksi. Valtion sisällä käytävät sissisodat eivät ole kansainvälisessä laissa tarkasti määriteltyjä Sodankäynti on taito, jolla käydään sotaa. Tärkein osa sodankäyntiä on strategia, joka on ikäänkuin suunnitelma ja taktiikka, jotka määrittävät sodan. Sota ei välttämättä ole aina tappamista ja fyysistä tuhoamista. On olemassa myös muita sodan muotoja kuten informaatiosota tai kauppasota. Sotia voidaan luokitella monella tapaa.

Sodan tyyppejä

On olemassa sotia, jotka johtuvat kansan tai valtion osan tyytymättömyydestä hallintoon. Hajoamissodaksi kutsutaan sotaa, jota käydään kansanosien välillä valtion hajoamiseksi pienempiin osiin. Tästä konkreettinen esimerkki on 90-luvulla käydyt veriset Jugoslavian hajoamissodat, jonka sotarikollisia Kansainvälinen Sotatuomioistuin Haagissa on tuominnut näihin päiviin asti. Samaan sarjaan kuuluu myös irtautumis-, itsenäisyys- sekä sisällissodat. Irtautumissota voi olla hajoamissota yhden konkreettisen sodan osapuolen näkökulmasta. Sisällissodalla yleensä taistellaan valtion nykyhallintoa vastaan, tavoitteena vallankumous. Siirtomaasota tarkoittaa siirtomaavallan käymää sotaa siirtomaansa alueella joko siirtomaan omaa väestöä tai toista siirtomaavaltaa vastaan. Tästä esimerkkinä buurisota eteläisessä Afrikassa. Valesodaksi kutsutaan sotaa, jonka aikana ei tapahdu suuria sotatoimia sodanjulistuksesta huolimatta. Tälläisenä voidaan pitää mm. Lapin sodan alkuvaihetta, jossa suomalaiset olivat sopineet saksalaisten kanssa vetäytymissuunnitelmasta.Hyökkäyssota puolestaan on toisen osapuolen yllätyksellisestä hyökkäyksestä johtuvaa sotaa. Tälläisiä tapahtui toisen maailmansodan aikana mm. Saksan hyökkäys Puolaan. Maailmansota on sota, joka vaikuttaa koko maailmaan jollain tasolla. Tälläisiä sotia tunnetaan vain kaksi, ensimmäinen ja toinen maailmansota. Kolmas maailmansota oli lähellä syttymistä kylmän sodan aikana. Sijaissota on konflikti, jota suurvallat käyvät avustamalla kolmannen valtion sisällissodan eri puolia tai kahta pienempää keskenään sotaa käyvää maata. Tälläinen sota oli mm. Korean sota: Etelä-Koreaa tuli Yhdysvallat ja Pohjois-Koreaa Neuvostoliitto.Kauppasota on taloudelinen sota toista valtiota vastaan, jossa pyritään esim. näännyttämään toisen valtion kansa. Kybersota taas toisen valtion tietojärjestemien kaatamiseen pyrkivä sota. Uskonsota on eri uskontojen edustajien välillä käytävä sota. Nykypäivänä jihad on hyvä esimerkki tälläisestä sodasta.Ydinsota on ydinasein käytävää sotaa. Tälläisestä sodasta ainut esimerkki on toinen maailmansota, jonka loppuvaiheessa Yhdysvallat pakotti Japanin antautumaan käyttämällä kahta ydinpommia. Koko kylmän sodan ajan oli uhka ydinsodan syntymisestä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välille.