Ilmavoimat ovat jokaiselle valtiolle yksi sen ulkoisen puolustautumisen päätekijöitä. Ilmasta tuleva hyökkäys on monesti se tehokkain mahdollinen, joka valtiota vastaan voidaan kohdistaa. Nykypäivänä valtiot panostavat suuresti ilmavoimiensa toimintakykyyn, joissain valtioissa jopa muiden aselajien kustannuksella. Suomessa ilmavoimat ovat alusta asti nähty tiiviinä osana maan puolustusvoimia. Lue Lisää »
Sota – tuo yhteiskunnan vahvin voima! Sota on kautta aikojen ollut vahvin politiikan väline kansakuntien välillä. Sodan vastakohdan ollessa rauha ja harmonia, sotaan yhdistetään yleensä tuho ja hävitys. Lue Lisää »
Suomessa sata vuotta sitten käydyllä verisellä sisällissodalla on monta nimeä, ja sodan taustoista ja tapahtumista on myös useita tulkintoja. Sota sai alkunsa yhteiskunnan rajun muutoksen jälkimainingeissa heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien kahakoinnin muuttuivat avoimeksi sodaksi tammikuun 28. päivän vastaisena yönä.
Suomen sisällissodasta on nyt kulunut jo yli sata vuotta. Verinen sisällissota käytiin heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Kun maa itsenäistyi joulukuussa 1917, kävivät Suomen kansalaiset toisiaan vastaan jo heti tammikuussa. Sisällisota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan ja Suomen senaatin eli hallituksen joukkojen kesken. Näistä osapuolista on käytetty yleensä nimityksiä punaiset ja valkoiset. Punainen väri edusti vallankumousta ja yhteiskunnallista muutosta, joka punainen kaarti oli tekemässä.
Suomen itsenäistymisen jälkeen käytettiin punaista leijonalippua valtion virallisissa yhteyksissä, mutta silloin vallalla olleen eduskunnan mielestä punainen väri ei soveltunut vertauskuvaksi valtiolle, joka oli kukistanut vallankumouksen. Näin ollen punakeltainen lippu sai väistyä, mutta sen kannattajien myönnytykseksi uudeksi lipuksi vahvistetun siniristilipun keskelle jätettiin kruunupäistä leijonaa kuvaava vaakuna. Vaakunan päällä lisäksi ollut suuriruhtinaskunnankin vaakunassa ollut punainen kruunu poistettiin lipusta valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1920.
Venäjän vallankumous vauhditti Baltian maiden pitkään vallalla olleita itsenäistymispyrkimyksiä. Virossa bolsevikit kaappasivat vallan maapäiviltä ennen kuin Saksan joukot etenivät Viroon Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen vauhdittamiseksi. Kun bolsevikit vetäytyivät saksalaisten alta, näki Viro tilaisuutensa tulleen ja julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Siitä huolimatta, että saksalaiset valloittivat Tallinnan seuraavana päivänä ja hallitus joutui pakenemaan maan alle, päivämäärä jäi kuitenkin vakiintuneeksi Viron kansallispäiväksi.
Suomen itsenäistymisen yhteydessä Venäjän vallankumous herätti itsenäistymishaaveita myös Baltian maissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kun Venäjän keisarikunnan hajoaminen näytti yhtä vääjäämättömältä, maiden tavoitteiksi nousi täyden itsenäisyyden saavuttaminen. Baltian maat saavuttivat itsenäisyyden vuosien 1918–1920 aikana, mutta matka tähän oli vaikea.
Vuoden 1917 syksyllä Suomessa elettiin kuohuvia aikoja. Venäjällä oli tapahtunut vallankumous ja väliaikaisesti vallassa ollut Venäjän hallitus vaati elokuussa myös Suomen eduskunnan hajotettavaksi. Lue Lisää »
Kun Suomen eduskunta oli vahvistanut senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917, alkoivat Suomen tunnustelut ulkovaltoja kohtaan itsenäisyyden tunnustamiseksi. Lue Lisää »
Suomen itsenäisyysjulistus annettiin 4. joulukuuta 1917 Svinhufvudin senaatin toimesta, ja eduskunta vahvisti julistuksen kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta. Lue Lisää »