Satakoh taamista | 2019

Blogista

Siniristilippu – Suomen virallinen tunnus

Suomen itsenäistymisen jälkeen käytettiin punaista leijonalippua valtion virallisissa yhteyksissä, mutta silloin vallalla olleen eduskunnan mielestä punainen väri ei soveltunut vertauskuvaksi valtiolle, joka oli kukistanut vallankumouksen. Näin ollen punakeltainen lippu sai väistyä, mutta sen kannattajien myönnytykseksi uudeksi lipuksi vahvistetun siniristilipun keskelle jätettiin kruunupäistä leijonaa kuvaava vaakuna. Vaakunan päällä lisäksi ollut suuriruhtinaskunnankin vaakunassa ollut punainen kruunu poistettiin lipusta valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1920.

Lue Lisää »

Baltian maiden itsenäistyminen osa 2

Venäjän vallankumous vauhditti Baltian maiden pitkään vallalla olleita itsenäistymispyrkimyksiä. Virossa bolsevikit kaappasivat vallan maapäiviltä ennen kuin Saksan joukot etenivät Viroon Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen vauhdittamiseksi. Kun bolsevikit vetäytyivät saksalaisten alta, näki Viro tilaisuutensa tulleen ja julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Siitä huolimatta, että saksalaiset valloittivat Tallinnan seuraavana päivänä ja hallitus joutui pakenemaan maan alle, päivämäärä jäi kuitenkin vakiintuneeksi Viron kansallispäiväksi.

Lue Lisää »

Baltian maiden itsenäistyminen osa 1

Suomen itsenäistymisen yhteydessä Venäjän vallankumous herätti itsenäistymishaaveita myös Baltian maissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kun Venäjän keisarikunnan hajoaminen näytti yhtä vääjäämättömältä, maiden tavoitteiksi nousi täyden itsenäisyyden saavuttaminen. Baltian maat saavuttivat itsenäisyyden vuosien 1918–1920 aikana, mutta matka tähän oli vaikea.

Lue Lisää »

Suomen eduskunnan historia

Suomessa valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin on eduskunta eli Suomen parlamentti. Aiemmin sana eduskunta tarkoitti suomeksi yleisesti myös muiden maiden parlamentteja, mutta nykyään se merkitsee vain Suomen parlamenttia. Lue Lisää »

Suomen itsenäistyminen ja ulkoministeriön synty

Eurooppa eli ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen todellista murrosaikaa. Sotaa käytiin 1914–1918 ja siinä taistelivat vastakkain Saksan ja Itävalta-Unkarin keskusvallat sekä ympärysvallat, jotka muodostuivat lähinnä Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Venäjästäja Yhdysvalloista. Lue Lisää »