Lisää Suomen historiasta

Blogista

Lisää Suomen historiasta

Suomi on historiansa aikana ollut osana sekä Ruotsin että Venäjän valtioita. Ruotsin vallan aika kesti useita satoja vuosia, aina varhaiskeskiajasta 1800-luvulle. Vajaan kaksi vuotta kestäneen Suomen sodan (v. 1808-1809) johdosta Suomi, sen ajan Ruotsin itäiset läänit, liitettiin osaksi itäistä suurvaltaa, Venäjää. Venäjän keisarikunnan alkaessa rakoilla sisältä päin Suomella oli mahdollisuus julistautua itsenäiseksi vuonna 1917.

Suomi osana Ruotsin kuningaskuntaa

Ruotsalaiset liittivät Suomen osaksi omaa kansakuntaansa ristiretkien aikaan 1100-luvulla yrittäessään tuoda kristinuskoa Suomeen. Tarkkaa vuosilukua, jolloin Suomi olisi kokonaisuutena siirtynyt Ruotsin vallan alaiseksi on hankala sanoa, sillä ruotsalaiset etenivät vaiheittain alkaen Ahvenanmaata ja Varsinais-Suomesta. Valloittamaansa maata he eivät kuitenkaan kutsuneet Suomeksi vielä aikoihin. 1350-luvulta eteenpäin Suomi nimitys koski pelkästään Varsinais-Suomen aluetta ja muu eteläinen Suomi kulki nimellä Itämaa. Kuten arvata saattaa, ilman vastustusta ja konflikteja tällainen valtaus ei kuitenkaan onnistunut. Tarinoiden mukaan suomalaiset olivat ahdistelleet saaristoon ja länsirannikolle muuttaneita ruotsalaisia siirtolaisia ja nämä olivat joutuneet pyytämään lisäapuja Ruotsista. Toinen aihe mistä kansojen välille kehittyi eripuraa, olivat Suomen alueiden käyttöoikeudet – ensisijaisesti kalastusoikeudet annettiin Ruotsin kuninkaan toimesta vain ruotsalaisille siirtolaisille, jonka seurauksena suomalaiset menettivät omat oikeutensa kalastukseen kyseisillä alueilla. Myöhemmin vuosina 1397-1523 Tanskan, Norjan ja Ruotsin maista koottiin Kalmarin Unioni, jota hallittiin pääasiassa Tanskasta kuningatar Margareeta ensimmäisen toimesta. 1400-luvulla Ruotsi kuitenkin pyrki irrottautumaan unionista. Seuraavalla vuosisadalla erimielisyydet Tanskan ja Ruotsin välillä johtivat Tukholman verilöylyyn, jossa teloitettiin aatelistoa. Pian tämän jälkeen unioni hajosi ja Ruotsin uudeksi kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasa. Kustaa Vaasan valtakautena alettiin kerätä veroja, suoritettiin uskonpuhdistus ja perustettiin Suomen nykyinen pääkaupunki, Helsinki. Helsingin Kustaa Vaasa halusi perustaa kilpailijaksi Tallinnalle, sillä saksalaiset kauppiaat purjehtivat Itämerellä ja kuningas halusi myös omansa osansa hansakauppiaiden mukana liikkuvista rahoista. Kansaan kohdistuneen verotuksen seurauksena alkoivat talonpoikaislevottomuudet, jotka kärjistyivät nuijasotaan vuosina 1596-1597. Kustaa Vaasan aikana Suomeen alkoi muodostua myös virkamiesjärjestelmä ja Agricola kirjoitti samoihin aikoihin ensimmäisen suomen kielisen kirjan – ABC:n. 1600-luvulla suurvalta-aikana Suomea uudistettiin muun muassa uudella hallintomuodolla, sekä maan jakamisella lääneihin.

Suomi pelinappulana Isoa-Britanniaa vastaan

1807-luvulla Venäjä ja Ranska liittoutuivat ja Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukselle, tarvittaessa aseilla avustettuna. Tämän valtauksen tavoitteena oli pakottaa Ruotsi mukaan Ison-Britannian kauppasaartoon ja tällöin Ranskan asema Britanniaa vastaan vahvistuisi. Saatuaan Suomen miehitettyä Venäjä antoi maalle itsemääräämisoikeuden, sillä oikeastaan Venäjällä ei ollut aikomusta liittää Suomea osaksi omaa keisarikuntaansa, vaan pelkästään saada kiristettyä Ruotsi mukaan Britanniaan kohdistuneeseen vientikieltoon. Näin Suomi sai jo maistaa palan itsenäisyyttä, maa sai itse esimerkiksi pitää itse keräämänsä verot ja Suomen ja Venäjän välille muodostui jopa tulliraja.

Suomi pelinappulana Isoa-Britanniaa vastaan

1800-luvulla Aleksanteri toisen toimesta Suomi sai oman rahansa, markan ja suomen kieli nostettiin virkakieleksi ruotsin rinnalle, joka oli tähän asti ollut pääkielenä Ruotsin vallan ajalta. Itsemääräämisoikeus kuitenkin loppui ensimmäiseen sortokauteen vuonna 1899. Suomalaisten sisällä syntyi erimielisyyksiä siitä, miten venäläistämiseen tulisi suhtautua, jotta autonominen asema saataisiin palautettua – tulisiko venäläistämistä vastustaa vai pitäisikö vain myöntyä. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1905, Suomi sai autonomiansa hetkellisesti takaisin, kunnes vuonna 1908 Suomen eduskunnalta vietiin kaikki päätäntä valta ja myöhemmin voimaan tuli laki, jonka mukaan venäläiset saivat vapaasti harjoittaa ammattejaan Suomen rajojen sisällä. Tätä Suomessa ei enää katseltu. Ensimmäisen maailman sodan julistaminen kuitenkin katkaisi tämän venäläistämisen ja saman sodan seurauksena Nikolai toinen syrjäytettiin vallastaan ja Venäjän keisarikunnan rapistuessa Suomi irtautui omaksi itsenäiseksi valtiokseen.