Satakoh taamista | 2019

Blogista

Suomen pääministeri

Pääministeri tarkoittaa käytännössä Suomen valtioneuvoston eli hallituksen johtajaa. Pääministeri on asemassa johtamassa Suomen sisäpolitiikkaa ja EU-politiikkaa. Pääministeri taas valitaan eduskunnan kesken. Uudessa perustuslaissa määriteltiin, että pääministerin valinta tapahtuu äänestyksellä koko eduskunnan sisällä. Tällöin vaalien jälkeen eduskunta valitsee ensin puhemiehen, jonka jälkeen tehdään valinta pääministeristä. Eduskuntaryhmät keskustelevat keskenään ja tekevät hallitustunnusteluja, puhemiehen puheen jälkeen. Tämän jälkeen presidentti antaa eduskunnalle tiedon siitä, että kuka on pääministeriehdokas. Jos kyseinen ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tulee hänestä pääministeri. Toisin taas, jos hän ei saa tarpeeksi ääniä, asettaa presidentti ehdolle uuden ehdokkaan. Tällöin sama äänestys tehdään uudestaan. Jos tämänkään jälkeen pääministeriehdokas ei saa tarpeeksi ääniä, tehdään avoin äänestys. Tällöin valituksi tulee se, joka saa eniten ääniä. Valinnan jälkeen valittu taas esittää presidentille muut ministerit, jolloin presidentti nimittää pääministerin virallisesti rooliinsa. Tämän jälkeen uudelle ministeriölle annetaan hallitusohjelma.Pääministeri on se henkilö, joka valvoo hallituksen toimintaa ja huolehti hallituksen tehtävien valmistelujen ja käsittelyiden yhteensopivuuksista. Pääministerin tehtävänä on johtaa kokonaan asioiden järjestelyä ja pitää huolen siitä, että asiat järjestyvät ajallaan ja oikeaoppisesti. Hän valvoo kaikkien ohjelmien toimeenpanoa ja toimii hallituksien puheenjohtajana. Hän myös varmistaa, että Euroopan unionissa päätetyt asiat sopivat yhteen hallituksen päätöksien kanssa ja asioiden valmistelu ja käsittely sujuvat sovunsoinnussa. Pääministeri on siis käytännössä hallituksen politiikan ja EU-politiikan johtaja. Hänen päätehtävänsä on saada eri hallitusten näkemykset yhdeksi näkemykseksi, joita voidaan valmistaa koko hallituksen kesken. Pääministeri voi toimia myös tasavallan presidentin sijaisena, jos presidentti on jostakin syystä estynyt. Jos taas pääministeri on jostain toisesta syystä estynyt hoitamaan asioita, sijaistaa pääministeriä pääministerin sijaiseksi valittu ministeri. Viimeisenä vaihtoehdolta pääministeriä taas sijaistaa virkavuosiltaan vanhin ministeri. Toimistaan pääministeri on taas vastuussa eduskunnalle, samalla tavalla kuin kaikki muutkin ministerit.

Suomen pääministeri Juha Sipila

Nykyään voi kuitenkin sanoa, että pääministerillä on enemmän valtaa Suomessa kuin presidentillä. Presidentin oikeuksia on kiristetty jatkuvasti vuodesta 1980 asti, jolloin pääministeri on saanut jatkuvasti enemmän valtaa osakseen. Vuonna 2000 perustuslain uudistuksessa pääministerin aseman vahvuus korostui entisestään ja presidentin valta taas kiristyi. Vallan vaihtaminen on kuitenkin perusteltu hyvin. Perusteluna on toiminut se, että pääministeri on vastuussa kaikista tekemisistään eduskunnalle, kun taas presidentti ei ole vastuussa eduskunnalle.

Antti Rinne

Antti Rinne on Suomen nykyinen pääministeri. Hänet nimitettiin tehtävään 6. kesäkuuta vuonna 2019. Aiemmin hän oli toiminut SDP:n puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Kansanedustajaksi hän taas tuli vuonna 2015. Hän on ollut aikaisemmin valtionministerinä vuodesta 2014 vuoteen 2015 saakka. Hän oli tänä aikana ensin mukana Kataisen hallituksessa, jonka jälkeen hän siirtyi Stubbin hallitukseen. Hän kuitenkin pääsi kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Rinne johti SDP-puoluetta, joka kohosi vuoden 2019 vaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Pääministeriksi hänet valittiin samana vuonna.

Antti Rinne

Ennen eduskunta uraansa Antti Rinne toimi lakimiehenä Mäntsälässä sekä järjestösihteerinä kuljetusalan työntekijäliitolle. Hän kuitenkin joutui eroamaan työstään, laskutettuaan samasta työmatkasta 2 kertaa. Rinne piti itse tätä virhettä huolimattomuutena, mutta AKT:n puheenjohtaja kertoi summan olevan 10 000 markkaa. Kuitenkin selvisi, että nämä rinteeseen kohdistuneet väitteet olivat harjaa ja keino savustaa Rinne ulos liitosta. Tämän jälkeen Rinne valittiin erityisalojen eli Erton puheenjohtajaksi. Tämän kauden aikana Erton jäsenmäärä nousi huimasti ja saavutti jopa 30 000 jäsenmäärän vuonna 2015. Tämän jälkeen Rinne yleni toimihenkilöunionin johtoon, josta hän taas pääsi Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi.

Suomen armeija

Suomen armeija, eli Suomen Puolustusvoimat, on tärkeä osa Suomen valtiota. Asevoimien tehtäviin kuuluu maan sotilaallisen puolustamisen lisäksi muiden viranomaisten avustaminen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen. Kansainvälinen kriisitoiminta ja avustaminen on osa Puolustusvoimien toimintaa.

Lue Lisää »

Suomi toisessa maailmansodassa

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli osallisena kolmessa eri sodassa talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa. Suomen sijainti suurvallan vieressä oli johtanut vuosisatojen konflikteihin ja siksi Suomi oli alkanut jo heti 1920 luvulla etsimään liittolaissuhteita.

Lue Lisää »

Lisää Suomen historiasta

Suomi on historiansa aikana ollut osana sekä Ruotsin että Venäjän valtioita. Ruotsin vallan aika kesti useita satoja vuosia, aina varhaiskeskiajasta 1800-luvulle. Vajaan kaksi vuotta kestäneen Suomen sodan (v. 1808-1809) johdosta Suomi, sen ajan Ruotsin itäiset läänit, liitettiin osaksi itäistä suurvaltaa, Venäjää. Venäjän keisarikunnan alkaessa rakoilla sisältä päin Suomella oli mahdollisuus julistautua itsenäiseksi vuonna 1917.

Lue Lisää »

Suomen historia

Suomen esihistoria alkaa tiettävästi noin 9000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suomen kivikauden kulttuureita olivat muun muassa  Kundan kulttuuri, kampakeramiikka, Kiukaisten  ja Pöljän kulttuurit. Suomen pronssikausi alkoi vuonna 1500 ennen ajanlaskua ja rauta-aika 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Rauta-aika kesti noin vuoteen 1300 ajanlaskun jälkeen. Lue Lisää »

Suomen presidentit

Suomen presidentti on vaaleilla valittava, Suomen valtion ylin päämies. Presidentin tärkeimpiä tehtäviä ovat maan ulkopolitiikan johto yhdessä valtoneuvoston kanssa sekä puolustusvoimien ylipäällikkönä toimiminen. Lue Lisää »

Suomen ilmavoimat

Ilmavoimat ovat jokaiselle valtiolle yksi sen ulkoisen puolustautumisen päätekijöitä. Ilmasta tuleva hyökkäys on monesti se tehokkain mahdollinen, joka valtiota vastaan voidaan kohdistaa. Nykypäivänä valtiot panostavat suuresti ilmavoimiensa toimintakykyyn, joissain valtioissa jopa muiden aselajien kustannuksella. Suomessa ilmavoimat ovat alusta asti nähty tiiviinä osana maan puolustusvoimia. Lue Lisää »

Sodasta

Sota – tuo yhteiskunnan vahvin voima! Sota on kautta aikojen ollut vahvin politiikan väline kansakuntien välillä. Sodan vastakohdan ollessa rauha ja harmonia, sotaan yhdistetään yleensä tuho ja hävitys. Lue Lisää »

Suomen sisällissodan tapahtumat osa 2

Suomessa sata vuotta sitten käydyllä verisellä sisällissodalla on monta nimeä, ja sodan taustoista ja tapahtumista on myös useita tulkintoja. Sota sai alkunsa yhteiskunnan rajun muutoksen jälkimainingeissa heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien kahakoinnin muuttuivat avoimeksi sodaksi tammikuun 28. päivän vastaisena yönä.

Lue Lisää »

Suomen sisällissodan tapahtumat osa 1

Suomen sisällissodasta on nyt kulunut jo yli sata vuotta. Verinen sisällissota käytiin heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Kun maa itsenäistyi joulukuussa 1917, kävivät Suomen kansalaiset toisiaan vastaan jo heti tammikuussa. Sisällisota käytiin Suomen kansanvaltuuskunnan ja Suomen senaatin eli hallituksen joukkojen kesken. Näistä osapuolista on käytetty yleensä nimityksiä punaiset ja valkoiset. Punainen väri edusti vallankumousta ja yhteiskunnallista muutosta, joka punainen kaarti oli tekemässä.

Lue Lisää »