Satakoh taamista | 2019

Blogista

Suomen talvisota

Suomen talvisota käytiin toisen maailmansodan aikaan vuosina 1939-1940. Neuvostoliiton hyökkäys uhkasi koko Suomen olemassaoloa – pieni maa joutui sotaan yksin valtavaa vihollista vastaan. Kiivaiden, talvipakkasissa käytyjen taistelujen jälkeen sota päättyi Suomelle katkeraan rauhaan. Suomi oli jo valmistautunut koko kuluvan vuosikymmenen, sillä uhka Neuvostoliiton hyökkäyksestä kasvoi sen sotilaallisten vahvistuksien myötä. Lainsäädäntö sotatilannetta varten oli valmiina, ja valmistautuminen kokonaisuudessaan hyvällä pohjalla. On kuitenkin selvää, että ylivoimaisesti suuremman vihollisen edessä ne eivät voineet yksinään viedä Suomea voittoon.

Taistelut saivat alkunsa 30.11.1939 ilman sodanjulistusta, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilmapommituksin. Raskaat pommitukset ulottuivat heti alusta lähtien jo 16 paikkakunnalle, joiden joukossa olivat muun muassa Helsinki, Turku, Viipuri, Lahti ja Petsamo. Uraa Neuvostoliiton kommunistisessa politiikassa luonut Otto-Ville Kuusinen valittiin Neuvostoliiton perustaman Suomen kansanhallituksen johtoon. Hallitus perustettiin Terijoelle.

Ankarat taistelut kestivät 105 päivää

Miehet marssivat rintamalle ja kävivät rankkoja taisteluja 105 päivän ajan talvisissa, ankarissa olosuhteissa. Päänäyttämönä taisteluissa toimi Karjalan kannas, minne sekä Suomi että Neuvostoliitto oli keskittänyt kaikkein suurimmat joukkonsa. Maavoimien rooli sodan kulussa oli keskeinen kummallakin osapuolella. Sotakuukausina nähtiin niin loistavia voittoja kuin katkeria miestappioita. Suuria voittoja saatiin otettua esimerkiksi Tolvajärvellä, Raatteen tiellä ja Suomussalmella. Suomalaisten sotilaiden mottitaktiikka osoittautui toimivaksi taistelussa valtavaa vihollista vastaan. Karjalan kannas saatiin pitkään pidettyä suomalaisten hallinnassa; Mannerheim-linja murtui vasta joulun jälkeen Neuvostoliiton lähetettyä kaksinkertaisen määrän miesvoimaa kentälle

Sodan päättyminen ja rauhan hinta

Sota päättyi viimein 13.3.31940

Sota päättyi viimein 13.3.31940. Rauhansopimukset oli käyty Moskovassa edeltävän yön aikana. Rauhan hinta oli kuitenkin Suomelle kova. Se menetti 12 % maa-alueistaan Neuvostoliitolle ja joutui antamaan Hankoniemen vesialueineen vuokralle Neuvostoliitolle laivastotukikohtaa varten. Maa-alueiden menetyksiin kuului sellaisiakin alueita, jotka eivät olleet missään vaiheessa joutuneet Neuvostoliiton valtauksen alle. Sen sijaan puna-armeijan hallussa ollut Petsamo palautettiin suomalaisille. Noin 420 000 suomalaista joutui muuttamaan luovutetuilta maa-alueilta – tämä oli yli kymmenen prosenttia silloisesta väestöstä.

Sota oli vienyt mennessään 67 000 suomalaisen hengen. Heistä kentälle jäi 24 000, ja loukkaantuneiden, myöhemmin menehtyneiden myötä luku nousi yli 25 000:een. Vihollisen miestappiot olivat reilusti suuremmat. Vaihtelevien arvioiden mukaan 126 000 – 176 000 puna-armeijan sotilasta menetti henkensä taisteluissa.

Suomi joutui sotaan yksin

Vaikka Suomen talvisota käytiin maailmasodan aikana, se pysyi silti maailman poliittisista tapahtumista erillisenä sotana – tämä muuttui vasta jatkosodan aikana. Suomi joutui kohtaamaan vihollisensa yksin, kun Ruotsi julistautui puolueettomaksi. Pieniä joukkoja vapaaehtoisia sotilaita saapui kuitenkin taistelemaan suomalaisten rinnalle. Länsivallat lupautuivat Suomen avuksi sodan lähestyessä loppuvaiheitaan. Iso-Britannia ja Ranska toimivat Suomen tukena, ja niiden mukaan tulo vaikutti osaltaan myös siihen, että Stalin teki päätöksen valtauksen lopettamisesta. Ruotsi ja Norja sen sijaan jättivät Suomen täysin oman onnensa nojaan, eivätkä antaneet länsivoimien joukoille lupaa kulkea maidensa läpi.

Sodan aikana suomalaisten kesken kasvoikin ”talvisodan henki”, erittäin vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja isäinmaallisuus. Tämän uskotaan olleen yksi syy siihen, miten huomattavasti miesvoimaltaan matalampi Suomi onnistui pitämään puolensa Neuvostoliittoa vastaan ja säilyttämään itsenäisyytensä. Samalla se oli todiste sisällissodan auki repimien haavojen vihdoin kuroutuneen umpeen. Vaikka maailma oli myötämielinen pientä Suomea kohtaan, ei se näkynyt konkreettisesti. Sodan jälkeen Suomi olikin entistä yksinäisempi. Neuvostoliiton kanssa solmittu rauha oli maksanut kovan hinnan, ja ilmapiiri pysyi edelleen kireänä kahden valtion välillä. Itärajan suunnalta kantoikin huhuja, että Stalin suunnitteli uutta hyökkäystä. 25. kesäkuuta vuonna 1940 käynnistyikin Suomen jatkosota.

Suomen merivoimien laivat

Sekä rannikkojoukot että laivasto kuuluvat kumpikin Suomen merivoimiin. Se oli aikaisemmin nimeltään Suomen laivasto, mutta muutti nimensä merivoimiksi jo vuonna 1933. Se on yksi Suomen kolmesta puolustushaarasta maa- ja ilmavoimien lisäksi. Merivoimissa työskentelee vakituisesti noin 2300 henkilöä ja joka vuosi 4300 henkilöä suorittaa siellä varusmiespalveluksensa. Komentajana toimii lippueamiraali Jori Harju.

Merivoimilla on aina ollut suuri merkitys Suomen puolustuksessa. Ne ovat kokeneet Venäjän vallan ja sen aikaiset taistelut, talvisodan kylmyyden jäänmurtajiensa avulla ja jatkosodassa niillä oli erittäin merkittävä rooli erilaisissa partiointi- ja miinoitustehtävissä. Sotien jälkeen osasta kalustoa jouduttiin luopumaan, mutta sitä korvattiin myös uusilla laivoilla ja veneillä. Merivoimien laivasto ja sen alukset voidaan jakaa kuuteen eri ryhmään. Näitä ryhmiä ovat merimiinoitus, ohjusveneet, johto, kuljetus, öljyntorjunta ja koulutusalukset. Jokaisella ryhmällä on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä, jotka ovat tarkkaan määriteltyjä. Suomella on hyvin vaikuttava laivasto koneisto. Se johtuu siitä, että Suomi on erittäin riippuvainen merialueidensa puolustuksesta ja pitkä rantaviiva tekee siitä helposti haavoittuvaisen.

Laivojen luokat ja tehtävät

Nykyään miinoittaja-aluksia löytyy kahdesta eri luokasta. Hämeenmaa-luokan alukset ovat tarkoitettu avomerelle ja ne ovat myös jäissäkulkukelpoisia aluksia. Ne pystyvät liikkumaan missä tahansa olosuhteissa sekä avomerellä että saaristossa. Niitä käytetään miinoitustehtäviin, merialueen valvontaan, meriliikenteen suojaamiseen ja johtoaluksina. Niitä on olemassa kaksi kappaletta. Pansio-luokan miinoittaja-aluksia käytetään miinoitus- ja emäalustehtäviin sekä merikuljetuksiin. Ne ovat myös jäissäkulkukykyisiä ja niitä löytyy yhteensä kolme kappaletta. Niiden miehistöön kuuluu 22 jäsentä ja ne pystyvät kuljettamaan yhteensä 200 henkeä.

laivasto

Ohjusveneet on jaettu niin ikään kahteen eri luokkaan: Hamina- ja Rauma-luokkaan. Hamina-luokan veneitä löytyy yhteensä neljä kappaletta ja niitä käytetään pintatorjuntaan ja meriliikenteen suojaamiseen. Rauma-luokan veneitä on olemassa myös neljä kappaletta. Ne ovat hieman Hamina-luokan veneitä kevyempiä rakenteeltaan ja täten myös ketterämpiä. Kummankin luokan alukset soveltuvat myös hyvin ilma- ja pintavalvontaan ja niitä voidaan hyödyntää myös elektronisessa valvonnassa.

Miinantorjunta-aluksia Suomella on yhteensä 15 kappaletta. Nykyaikaisempia niistä ovat Katanpää-luokan kolme alusta, jotka on kaikki varustettu hyvin modernilla tekniikalla. Kaikkien miinantorjunta alusten tehtävänä on suojata Suomelle merkittäviä meriyhteyksiä miinanauhalta. Sekä Kuha- että Kiiski-luokkaan kuuluu kumpaankin kuusi alusta ja niiden päätehtävä on raivata herätemiinoja. Komentoveneillä on tärkeä tehtävä muiden alusten johdossa ja ohjaamisessa. Ne ovat pienempiä aluksia, jotka pystyvät liikkumaan nopeasti ja niiden miehistö on vain kaksi henkinen. Syöksy-luokasta löytyy neljä venettä ja Viiri-luokan Askeri nimistä venettä käytetään myös kuljetustehtäviin.

Merikuljetuskalustoon kuuluu kaikkein eniten laivoja ja veneitä. Jehu-luokan veneet voivat toimia monenlaisissa operaatioissa kuten taistelu-, saatto- ja logistiikkatehtävissä. Jurmo-luokan veneet on tarkoitettu nimenomaan joukkojen kuljettamiseen ja myös Uisko, linnakevene ja G-vene ovat nopeampia veneitä miehistön kuljetuksiin. Myös muita kuljetusaluksia löytyy luokista Valas, Kampela 3 ja Traskö. Merisotakoulu omistaa kolme koulutusalusta, jotka kuuluvat Fabian Wrede-luokkaan. Niillä opetetaan saaristo- ja rannikkomerenkulkua sekä merimiestaitoja. Ne ovat erittäin modernilla tekniikalla varustettuja aluksia, jotka soveltuvat alokkaiden ja myös edistyneimpien koulutukseen. Lokki-luokan koulutusalusta Kajavaa käytetään erilaisten kurssien suorittamiseen merenkulun koulutuksessa.

Merivoimilta löytyy myös omat huolto- ja öljyntorjunta-aluksensa. Työveneitä käytetään erilaisten merellisten huoltotoimien ja tutkimusten apuna. Suomella on siis erittäin näyttävä ja tehokas kalusto meriemme ja maamme turvaamiseksi. Merivoimat päivittää kalustoaan jatkuvasti uusimmalla tekniikalla ja uusia hankintoja on suunniteltu seuraaville vuosille. Merivoimat työskentelevät monissa eri tehtävissä ja niiden alukset ovat merkittävä apu monessa merellä suoritettavassa toimenpiteessä. Niiden alukset ovat upea näky, joihin voi myös toisinaan tutustua eri rannikkokaupungeissa.

Suomen pääministeri

Pääministeri tarkoittaa käytännössä Suomen valtioneuvoston eli hallituksen johtajaa. Pääministeri on asemassa johtamassa Suomen sisäpolitiikkaa ja EU-politiikkaa. Pääministeri taas valitaan eduskunnan kesken. Uudessa perustuslaissa määriteltiin, että pääministerin valinta tapahtuu äänestyksellä koko eduskunnan sisällä. Tällöin vaalien jälkeen eduskunta valitsee ensin puhemiehen, jonka jälkeen tehdään valinta pääministeristä. Eduskuntaryhmät keskustelevat keskenään ja tekevät hallitustunnusteluja, puhemiehen puheen jälkeen. Tämän jälkeen presidentti antaa eduskunnalle tiedon siitä, että kuka on pääministeriehdokas. Jos kyseinen ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tulee hänestä pääministeri. Toisin taas, jos hän ei saa tarpeeksi ääniä, asettaa presidentti ehdolle uuden ehdokkaan. Tällöin sama äänestys tehdään uudestaan. Jos tämänkään jälkeen pääministeriehdokas ei saa tarpeeksi ääniä, tehdään avoin äänestys. Tällöin valituksi tulee se, joka saa eniten ääniä. Valinnan jälkeen valittu taas esittää presidentille muut ministerit, jolloin presidentti nimittää pääministerin virallisesti rooliinsa. Tämän jälkeen uudelle ministeriölle annetaan hallitusohjelma.Pääministeri on se henkilö, joka valvoo hallituksen toimintaa ja huolehti hallituksen tehtävien valmistelujen ja käsittelyiden yhteensopivuuksista. Pääministerin tehtävänä on johtaa kokonaan asioiden järjestelyä ja pitää huolen siitä, että asiat järjestyvät ajallaan ja oikeaoppisesti. Hän valvoo kaikkien ohjelmien toimeenpanoa ja toimii hallituksien puheenjohtajana. Hän myös varmistaa, että Euroopan unionissa päätetyt asiat sopivat yhteen hallituksen päätöksien kanssa ja asioiden valmistelu ja käsittely sujuvat sovunsoinnussa. Pääministeri on siis käytännössä hallituksen politiikan ja EU-politiikan johtaja. Hänen päätehtävänsä on saada eri hallitusten näkemykset yhdeksi näkemykseksi, joita voidaan valmistaa koko hallituksen kesken. Pääministeri voi toimia myös tasavallan presidentin sijaisena, jos presidentti on jostakin syystä estynyt. Jos taas pääministeri on jostain toisesta syystä estynyt hoitamaan asioita, sijaistaa pääministeriä pääministerin sijaiseksi valittu ministeri. Viimeisenä vaihtoehdolta pääministeriä taas sijaistaa virkavuosiltaan vanhin ministeri. Toimistaan pääministeri on taas vastuussa eduskunnalle, samalla tavalla kuin kaikki muutkin ministerit.

Suomen pääministeri Juha Sipila

Nykyään voi kuitenkin sanoa, että pääministerillä on enemmän valtaa Suomessa kuin presidentillä. Presidentin oikeuksia on kiristetty jatkuvasti vuodesta 1980 asti, jolloin pääministeri on saanut jatkuvasti enemmän valtaa osakseen. Vuonna 2000 perustuslain uudistuksessa pääministerin aseman vahvuus korostui entisestään ja presidentin valta taas kiristyi. Vallan vaihtaminen on kuitenkin perusteltu hyvin. Perusteluna on toiminut se, että pääministeri on vastuussa kaikista tekemisistään eduskunnalle, kun taas presidentti ei ole vastuussa eduskunnalle.

Antti Rinne

Antti Rinne on Suomen nykyinen pääministeri. Hänet nimitettiin tehtävään 6. kesäkuuta vuonna 2019. Aiemmin hän oli toiminut SDP:n puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Kansanedustajaksi hän taas tuli vuonna 2015. Hän on ollut aikaisemmin valtionministerinä vuodesta 2014 vuoteen 2015 saakka. Hän oli tänä aikana ensin mukana Kataisen hallituksessa, jonka jälkeen hän siirtyi Stubbin hallitukseen. Hän kuitenkin pääsi kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Rinne johti SDP-puoluetta, joka kohosi vuoden 2019 vaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Pääministeriksi hänet valittiin samana vuonna.

Antti Rinne

Ennen eduskunta uraansa Antti Rinne toimi lakimiehenä Mäntsälässä sekä järjestösihteerinä kuljetusalan työntekijäliitolle. Hän kuitenkin joutui eroamaan työstään, laskutettuaan samasta työmatkasta 2 kertaa. Rinne piti itse tätä virhettä huolimattomuutena, mutta AKT:n puheenjohtaja kertoi summan olevan 10 000 markkaa. Kuitenkin selvisi, että nämä rinteeseen kohdistuneet väitteet olivat harjaa ja keino savustaa Rinne ulos liitosta. Tämän jälkeen Rinne valittiin erityisalojen eli Erton puheenjohtajaksi. Tämän kauden aikana Erton jäsenmäärä nousi huimasti ja saavutti jopa 30 000 jäsenmäärän vuonna 2015. Tämän jälkeen Rinne yleni toimihenkilöunionin johtoon, josta hän taas pääsi Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi.

Suomen armeija

Suomen armeija, eli Suomen Puolustusvoimat, on tärkeä osa Suomen valtiota. Asevoimien tehtäviin kuuluu maan sotilaallisen puolustamisen lisäksi muiden viranomaisten avustaminen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen. Kansainvälinen kriisitoiminta ja avustaminen on osa Puolustusvoimien toimintaa.

Lue Lisää »

Suomi toisessa maailmansodassa

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli osallisena kolmessa eri sodassa talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa. Suomen sijainti suurvallan vieressä oli johtanut vuosisatojen konflikteihin ja siksi Suomi oli alkanut jo heti 1920 luvulla etsimään liittolaissuhteita.

Lue Lisää »

Lisää Suomen historiasta

Suomi on historiansa aikana ollut osana sekä Ruotsin että Venäjän valtioita. Ruotsin vallan aika kesti useita satoja vuosia, aina varhaiskeskiajasta 1800-luvulle. Vajaan kaksi vuotta kestäneen Suomen sodan (v. 1808-1809) johdosta Suomi, sen ajan Ruotsin itäiset läänit, liitettiin osaksi itäistä suurvaltaa, Venäjää. Venäjän keisarikunnan alkaessa rakoilla sisältä päin Suomella oli mahdollisuus julistautua itsenäiseksi vuonna 1917.

Lue Lisää »

Suomen historia

Suomen esihistoria alkaa tiettävästi noin 9000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suomen kivikauden kulttuureita olivat muun muassa  Kundan kulttuuri, kampakeramiikka, Kiukaisten  ja Pöljän kulttuurit. Suomen pronssikausi alkoi vuonna 1500 ennen ajanlaskua ja rauta-aika 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Rauta-aika kesti noin vuoteen 1300 ajanlaskun jälkeen. Lue Lisää »

Suomen presidentit

Suomen presidentti on vaaleilla valittava, Suomen valtion ylin päämies. Presidentin tärkeimpiä tehtäviä ovat maan ulkopolitiikan johto yhdessä valtoneuvoston kanssa sekä puolustusvoimien ylipäällikkönä toimiminen. Lue Lisää »

Suomen ilmavoimat

Ilmavoimat ovat jokaiselle valtiolle yksi sen ulkoisen puolustautumisen päätekijöitä. Ilmasta tuleva hyökkäys on monesti se tehokkain mahdollinen, joka valtiota vastaan voidaan kohdistaa. Nykypäivänä valtiot panostavat suuresti ilmavoimiensa toimintakykyyn, joissain valtioissa jopa muiden aselajien kustannuksella. Suomessa ilmavoimat ovat alusta asti nähty tiiviinä osana maan puolustusvoimia. Lue Lisää »

Sodasta

Sota – tuo yhteiskunnan vahvin voima! Sota on kautta aikojen ollut vahvin politiikan väline kansakuntien välillä. Sodan vastakohdan ollessa rauha ja harmonia, sotaan yhdistetään yleensä tuho ja hävitys. Lue Lisää »